lauantai 29. joulukuuta 2012

Auta Pekka Siperiaan -kirpputori


Juna sanoo tsuk tsuk kulkiessaan Venäjän läpi Moskovasta Vladivostokiin. Kämppä irtisanotaan juuri ennen matkaa, joten lähes kaikesta tavarasta pitää päästä eroon. Alla löytyy super special kirpputori. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä!

Hinnat on päätelty sillei rehdisti, että katsoin aina huuto.net:stä halvimman hinnan ja myyn vielä vähän halvemmalla. Jos ei löytynyt käytettynä, säädän hinnan about puoleen kauppahinnasta. Tarkoitus ei ole siis riistää. Kaikilla tuotteilla on 65 vuoden palautusoikeus (ei ole).

Tähdellä * merkityt tavarat myydään vasta juuri ennen matkalle lähtöä.



Kolme uutta tavaraa! Päivitetty 6. tammikuuta
  •  Hylly, mallia IKEA: 20€
  • Tuuletin, iso ja hullun tehokas, kolme nopeutta ja pyörii halutessa villisti: 8€
  • Kitaran slideputki, tämäntyylinen: 5€
  • Kirjoja: 0,50€ - 5€
  
Elokuvat:
  • Generation Kill DVD-boksi: 8€
Musiikki:
  • Kaikki CD:t kaksi euroa kappale. Klikkaa alla olevat kuvat suuremmiksi!





Kirjat ja sarjakuvat:
Keittiötavaraa:
  • Karahvi, tämän tyylinen: 4€
  • Kahvinkeitin - vähän vanha mutta toimii hyvin ja on puhdas: 3€
  • Leivänpaahdin: 2€ *
Huonekaluja:
  • Sohva: 50€ * VARATTU
  • Tuoleja: 3€ kpl
  • Legendaarinen IKEA-lamppu, sisältää pienen repeämän, joka ei kyl juurikaan näy: 5€ *
  • Pyykkiteline, 1€ *
  • Vaateteline, hieman tämän näköinen mutta valkoinen: 5€ *
Lautapelejä:

tiistai 3. toukokuuta 2011

Lintujen ruokaa, sanon minä

Tuhousnaattori vihaa avoimesti kaikkea, joka sanoo "bzz". Tähän ei tosin kuulu asiat, jotka sanovat sen vahingossa, kuten esimerkiksi vastasyntynyt lapsesi tai jonkun häiriintynyt mopsi. Tarkoitan pimpiäisiä - niitä pörrääviä paskiaisia, joiden yhteinen kutsumus on lentää korvaani. Liian monta kertaa (2) on kimalainen tai joku vastaava kusipää tahalleen edennyt kuuloputkeeni ihan vain visiitille, niin kuin sillä olisi ollut joku tärkeä tehtävä siellä. Liian monta kertaa (3) on myös vastaavanlainen ekosysteemin muka tärkeä elementti herättänyt minut aamuvarhain iloisella surinallaan - kasvojeni edessä.

Tuhousnaattori lainaa fiksumpiaan sanoin: fuck the insects!

Nämä siivekkäät riiviöt tulevat kutsumatta koteihimme avoimista ikkunoista juuri silloin kun lämpötila kerrankin ikkunoiden avoina pitämisen sallii. Joskus heitä saapuu kerralla useampi - jengimentaliteetti on heillä selkeästi hallussa - jolloin paniikki on jo vähintään massiivinen. Näillä pörriäisillä on kuitenkin yksi yhteinen heikkous: imurit. Pitkäputkinen, standardinomainen imuri tuhoaa kutsumattomat vieraat välittömästi, ja, mainittakoon, vaikka se ei kuulu tämän tekstin luonteeseen, humaanisti! Fiksu ihminen pitää imuriaan jatkuvasti töpselissä, jotta hän on aina valmiina taisteluun. Muista: vaikka me nukumme öisin, he eivät. He juonivat.

Kunnon imurin puutteessa voi käydä lähitaisteluun rikkaimurilla. On kuitenkin huolella sisäistettävä, että rikkaimurista pystyy mahdollisesti pakenemaan - entistä raivokkaampana. Haarniskaksi voi valita sadetakin sekä tiskihanskat mutta näiden pukeminen päälle vie arvokasta aikaa. Pidä koko taistelun ajan hyökkäjää jatkuvasti silmällä, ja jos huomaat surinan vaimenneen, varaudu pahimpaan. Ehkä se on livahtanut paitasi alle. Tällöin riennä suihkuun aikaa hukkaamatta.

Nyt tiedätte miten taistella yhteistä vihollistamme vastaan. Levittäkää sanaa!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Tuhousnaattorin avoin vaalipuhe sinulle

Vaalit lähestyvät jälleen! En ole varma mitkä vaalit ovat kyseessä (oletan, että demokraattiset) mutta haluan mukaan. Tuhousnaattori lähestyykin nyt sinua uhkaavasti mutta kuitenkin lempeästi. Tässä joitakin vaaliteemojani. Jotkut niistä ovat valheita (hauska leikki: arvaa mitkä!)

Taloustilanne

Taloudella tarkoitetaan kuinka paljon rahaa voi käyttää juttuihin (kuva 1). Minä en itse tykkää köyhyydestä enkä aio sitä kokeilla. Hirveästi puhutaan tasaverosta ja progressiivisesta... progressiivisesta... Minä sanon että lopetetaan moiset haihattelut! Raha kasvaa punavuoren puissa! Tikkaat kainaloon ja nyppimään.

Kuva 1. Talous tällä hetkellä.


Ilmastonmuutos

Ratkaisuni päästöjen vähentämiseen on selkeä: tapetaan kaikki koirat. Hei, älä lopeta lukemista! Tutkimukset osoittavat, että heidän hiilitassunjälkensä on varsin suuri. Kenraali Hau Haun ja muiden rekkujen terminoimiseen voidaan käyttää esimerkiksi miellyttävästi ilmastoituja city-maastureita. Minun on hopeinen.

Energiantuotanto

Jos ylläoleva toteutuu, energiaa säästyy niin paljon, ettei tähän tarvita muutosta. Tuhousnaattori sanoo: kaksi kärpästä yhdellä mottaisulla!

Terveydenhuolto

Säästämistä tarvitaan näemmä joka paikassa. Terveydenylläpitokeskuksissa jonot pitenevät ja ihmiset ovat kiukkuisia! Yleensä kaikki säästämisongelmat ratkaistaan ulkoistamisella mutta tähän kuulemma se ei päde. Potilaiden kuskaaminen kehityismaihin, jossa hoito on halvempaa, kuulostaisi kyllä mielestäni leppoisalta ratkaisulta mutta sihteerini mielestä ei. Jätetään tämä aihe siis auki, koska Mikko on yleensä oikeassa näissä asioissa.

---

Äänestä siis minua! Mutta muista: yksi ääni ei vaikuta mihinkään, joten äänestä useasti!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Mäkilehmien jännittävä maailma

Sveitsissä majailee varsin erikoinen versio lehmästä. Mäkilehmät (lat. collis vacca) ovat hyvin tavallisia lehmiä, joiden erikoisuutena on vain se, että he elävät koko elämänsä mäessä. Siis, ei tasaisella maalla, vaan kaltevalla semmoisella. Esitetään todistusaineisto nro 1:

Kuva 1. Mäkilehmät mäessä.

Tämä ei ole sinänsä yllätys, sillä useathan muistavat, että Sveitsi ei ole järin tasainen. On siis aivan luonnollista, että paikallinen eläinkanta on myös poikkeava. Nyt varmasti mietit miksi tuon tämän asian esille. Tyhmä kysymys! Tai siis, anteeksi, et sinä tyhmä ole, mitä nyt joskus voisit miettiä noita sanomisiasi, mutta, no, kissa nostetaan tässä nyt pöydälle siksi (tai siis lehmä) että he herättävät suuria kysymyksiä.

Ensimmäiseksi mieleen tulee kaltevan maan vaikutus jalkalihaksiin. Jos lehmä on jatkuvasti mäessä, hänen toisen puolen jalat vahvistuvat toisia enemmän! Tai, no, ei, jos lehmä taktikoi, ja kääntyy tasaisin väliajoin, jolloin kummatkin jalat saavat yhtä paljon harjoitusta. Luulisi kuitenkin elämän olevan äärimmäisen stressaavaa - pieninkin horjahdus ja kierit alas mäkeä kiihtyvällä nopeudella. Mietinkin, voiko mäkilehmä enää sopeutua elämään tasaisella, jos se esimerkiksi siirretään ulkomaille.

Kuva 2. Kaltevuuden vaikutus jalkoihin.


Seuraavaksi: jos mäkilehmä nukahtaa mäkeen, liukuuko se alaspäin? Menevätkö he nukkumaan mäen huipulle ja heräävät pohjalla? Hämmentävää. Entäpä kelailepa seuraavaa: lehmä on pikkuisen vinossa koko ajan. Tällöin sen sisällä oleva maito on myös vinossa koko valkoisen elämänsä. Johtaako tämä siihen, että maidon vino luonne jatkuu lasissakin? (kuva 3)

Kuva 3. Niinku näin.

Ota itse selvää! Googlaa vain "teleporttaus". Hyvää matkaa!

tiistai 15. helmikuuta 2011

Plekseissä

Pleksit tekevät ihmisestä varsin seksikkään, viksun näköisen, sekä noin 30 grammaa painavamman. Kaikille, jotka eivät hesalaista slangia snaijaa, pleksit tarkoittavat silmälaseja ja/tai aurinkolaseja, riippuen koulukunnasta. Minulle käy kummatkin. Kuvassa 1 on piirretty silmälasit mallia Punavuori.

Kuva 1. Silmälasit.

Silmälasit ovat lievästi ärsyttävät. Niille, joille lasien tarve kasvaa iän myötä, älkää kuitenkaan huolehtiko liikaa. Enemmän kannattaisi huolehtia esimerkiksi lähestyvästä putkiremontista. Ne maksavat meinaan ihan saatanasti. Tätä en voi sanoa kokemuksesta mutta olen kuullut tarinoita. Siis joku viiskytdonaa! Mulla on tällä hetkellä tilillä about 47 euroa, eli enää puuttuu se viiskytdonaa miinus nelkytseittemän euroa. Mutta yritetään pysyä aiheessa, joka on silmälaseista epäjärjestelmälliseti esitelmöiminen niille, jotka eivät laseja omista. Vanhat konkarit voivat nyökytellä coolisti mukana. Käytetään jälleen kerran ranskalaisia viivoja (ranskaksi ehkä: lignes françaises):
  • Lapsuuden traumat: Luokalla kolme näin enää vain ekat kaksi riviä eri suuntiin pyöritetyistä E-kirjaimista. Instrumentariumin syyssembaloista poistamani upouudet pokat toimivat mutta näyttivät koomisilta - ihan kuin en olisi ala-asteella näyttänyt jo tarpeeksi joltain surulliselta juurekselta. Mitään suurempia disautuksia en saanut osakseni, onneksi. Pitkäaikaisin kaverini oli kuitenkin poikkeus, häntä kikatutti äärimmäisen paljon (mainitsin tästä myöhemmin hänen häissään bestmanin puhetta pitäessäni). Lasit eivät kuitenkaan olleet niin trendikkäitä 90-luvun puolessavälissä kuin ne ovat nykyään. Näinä päivinä näkee jopa silmälaseja ilman vahvuuksia. Tyylisyistä siis. Haukun heitä poikkeuksetta rillirouskuiksi.
  • Ei-suunniteltu nukahtaminen on vaikeampaa. Sankahirviöt päässä kun ei voi nukahtaa kyljelleen. Se sattuu ja lasit vaihtavat muotoa. Tietysti pian tapahtuvaa nukahtamista voi ennakoida sijoittamalla lasit sivuun mutta kysypä itseltäsi: onko se sama asia? Vastaan nopeasti puolestasi: ei ole. Vapautta rajoitetaan. Siis vapaasti nukahtamisen vapautta.
  • Hyviin puoliin kuuluu turpaansaamisen riskin pieneminen! Stereotypistä mutta totta. Tästä minulla on jopa kokemus: sen sijaan, että eräs herrasmies vuosia sitten löi minua naamaan, hän ilmoitti, että ei rillipäitä voi lyödä, ja mottasi sen sijaan kaveriani.
  • Niin, ja laseja ei aina tykätä anneta tuttaville kokeiluun. Tätä ei yleensä käsitetä mitenkään, esim. "anna nyt mun kokeilla, mikä siinä muka on täh?" Minäpä kerron mikä siinä muka on täh - syitä on jopa kaksin kappalein. Ensimmäinen syy: ne ovat hyvin henkilökohtaiset. Meinaan, että niitä pidetään naamalla lähes koko ajan. Siis ihan koko ajan. Ja toinen syy: minua ei kovasti miellytä, kun lasejani kokeilevat tuttavat nauravat ja hokevat "vittu tää näyttää seolta, ihan kierolta, tulee pää kipeeks, hohoo!" Hohoo vittu itelles ja anna mun pleksit takasi.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Vinkkikorneri: ohittaminen

Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään:

- ne, jotka odottavat rehellisesti vuoroaan jonoissa (lue: idiootit)
- ne, jotka eivät ole idiootteja

Jonoja voi havaita kaikkialla. Siis, hyi, ihan joka puolella. Joskus tuntuu, että elämä on pelkkää odottelua, eikö? Jokainen kuitenkin tietää, että osa meistä on hieman tärkeämpiä kuin muut, joten ajoittainen ohittelu jonossa on täysin perusteltavaa. Tuhousnaattorin vinkkikorneri tarjoaakin seuraavaksi ohittelun peruskurssin, jonka jokainen itseään arvostava yksilö nyt lukaisee.

- Bussijonot

Usein nyssen saapuessa pysäkille ihmiset ajautuvat jonomaiseen muodostelmaan. Pelimies arvioi mihin bussin etuovi tulee sijoittumaan pysäkillä ja hakeutuu tähän kohtaan. Välillä sitä kuitenkin estimoinnit menee mönkään ja joutuu jonon hännille. Peli ei ole tällöin kuitenkaan menetetty, jos pystyy pitämään pään kylmänä. Usein bussin ja jonon väliin jää nimittäin pieni rako, jota pitkin pääsee ohittamaan. Tämä rako kulkee nimellä "pelimieskaista" ja sitä on syytä hyödyntää aina tilanteen salliessa. Kävele käytävää pitkin bussin ovelle ja tunge sisään.

Kuva 1. Pelimieskaista.

- Kassajonot

Miksi kaupassa pitäisi joutua jonottamaan, jos kerta on tullut ostamaan vain kaljaa? Kaupassa odottaessa tulee helposti inhottavan kuuma, jos on talvitakit ja pitkät kalsarit päällä. Jos olosi on tukala eikä mielesi tee yhtään jonottaa, voit käyttää niinsanottua "vahinko-ohitusta". Joissakin kaupoissa kassojen vieressä on hyllyjä ja jono muodostuu tilanteesta riippuen hyllyn jommalle kummalle puolelle. Vilkaise, minne jono etenee, ja valitse hyllyn toinen puoli. Liity tältä väärältä puolelta jonoon ja näyttele, ettet huomannut jonon olevan muodostunut hyllyn toiselle puolelle. Vältä katsekontaktia muihin jonottajiin.



Kuva 2. Vahinko-ohitus.

 - Kahvilajonot

Tehdään ajatusleikki: saavut miellyttävään kahvilaan. Näet ikkunan äärellä houkuttelevan istumapaikan mutta huomaat, että tiskillä on jonoa. Pelkäät, että hyvä paikka ehtii mennä. Luonnollisesti myös jonon ensimmäinen todennäköisesti haluaa tämän paikan. Miksi juuri hänen tulisi saada mestan paras pöytä?

Tämä kikka vaatii kumppanin. Kaava on varsin yksinkertainen ja yllättävän suosittu: jätä frendisi jonottamaan ja hyökkää jonon ohi varaamaan paikat. Jonossa odottavat pellet jäävät nuolemaan näppejään ja kaverisi voi odottaa rauhassa vuoroaan ja tuoda myös sinun tilauksesi pöytään. Tätä voi hädin tuskin pitää edes ohitteluna, sillä ethän mennyt kenenkään edelle kassajonossa, ethän?

Jos olet liikkeellä yksin, käy jättämässä takkisi pöytään ja palaa jonon perälle. Joudut ikävä kyllä jonottamaan täyden ajan mutta ainakin paras paikka on varmistettu.


 Kuva 3. Pöytähyökkäys.

On hyvä muistaa, että jokainen ohitus on kuitenkin riski. Jotkut ihmiset eivät katso sitä hyvällä ja mainitsevat asiasta. Varaudu siis näihin ärsyttäviin valittajiin hyvillä disautuksilla. Klassikkoksi muodostunut "haista vittu" toimii yleensä tilanteessa kuin tilanteessa. Vanhoja naisia voi lisäksi kutsua esim. "prostituoiduiksi" tai "tiukkapipoiksi".

Varoitus: vältä ohittelua viikonloppuöiden nakkikioski- sekä taksijonoissa. Myös ehtoollisjono on havaittu äärimmäisen riskikkääksi.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Mässymokat

Kokkailu on kivaa, kaikki muut mielipiteet ovat vääriä.

Nyt kun tämä on sanottu, edetään suoraan asiaan. Kaikki kokkikolmossessiot eivät aina mene putkeen. Mikään ei ole hienompi tunne, kun tajuaa, että gourmesafkani ainekset, jotka ovat kasvatettu ympäri maailmaa, lennätetty saasteisilla lentokoneilla tänne pohjoiseen, pakattu viiteen kiloon muovia, lämmitelty, pakasteltu, uudelleenlämmitelty, roudattu vanhoilla rekoilla Alepaan, pidetty viileinä kolme vuorokautta, ja valmisteltu vielä kotona, menivätkin aivan totaalisen pieleen sen takia, että lisäsin lopuksi vahingossa liikaa sitruunamehua. Puuh. Ei tule hirveän eko olo.

Tässä vaiheessa pilalle mennyt illallinen kannattaa heittää bioroskiksen vieressä seisovaan metallinkeräykseen - ihan vaan vittuillakseen maailmalle.

Itsekriittisyyden ja neuroottisen vaatimattomuuden ollessa trendikästä Suomessa, mainittakoon asioita mäiskeenlaitossa, jotka voivat mennä pieleen. Kaikissa esimerkeissä puhuu kokemuksen syvä rintaääni.

1. Pavut:

Itsevalmistetut pavut pieksevät purkkipavut kuin konkistadorit viattomat eteläamerikkalaiset. Valmistuksessa on kaksi osaa: liotus ja keittäminen. Tämä sen takia, että pavut ovat aluksi rutikuivia. Liotus on yllättävän helppoa - lisää vettä ja odota kärsivällisesti kolmasosavuorokausi (odotusaktiviteettivinkki: nuku). Tämän jälkeen papuja keitetään oikea aika. Liian lyhyt aika voi olla fataali, joten ruoka ei käy munchies-tiloihin. Esim. kidney-papuja keitetään noin 1,5 tuntia. Mungpapuja keitetään kuitenkin vain 12 minuuttia. Tämä on hyvä hoksata ennen kuin on keittänyt kumpiakin papuja yhtäaikaa reilun tunnin, sillä mungpavut ovatkin tässä ajassa muuttuneet mielenkiintoiseksi, iloisen vihreäksi mutta ikävä kyllä myrkylliseksi laardiksi. Haju muistutti jännittävästi paskaa.

Otin kokkaillessani pavuista jopa valokuvan (noin 50 minuutin keittämisen jälkeen). Tarkoitus oli liittää se rehvastellen blogiini otsikolla "näin se tehdään". Toisin kävi.

2. Kesäkurpitsat:

Kesäkurpitsoja voi kesällä suikaloida ja pakastaa. Kun ne sitten lopputalvesta löytyvät sieltä pakkasen perältä unohdettuina, ja olisi tarkoitus sulattaa pakastin, voi poisheittämisen sijaan harkita niiden syömistä. Kesäkurpitsapasta on hyvää mutta se voi olla myös pahaakin.

Kesäkurbizat ovat about 99% vettä. Ne pitää sulattaa ja kuivattaa kunnolla ennen paistamista. Siis oikeasti kunnolla. Paskiaiset ovat lähes pelkkää vettä. Kun vesi on riistetty, ne voi paistaa pannulla öljyssä ja maustehässäköidä herkullisiksi. Näin kävi kerran, nam nam. Toisen kerran en tajunnut kuivausta, vaan heitin puoliksi jäässä olevat kurpitsasuikaleet pannulle. Jään sulaessa siitä tulikin kesäkurpitsakeitto. Hm. Mössöinen, äärimmäisen vetistä hedelmälihaa sisältävä, ei-miltään maistuva kesäkurpitsasotku ei ole hyvää, vaikka, vittu, kuinka käyttäisi Jamie Oliverin suosittelemaa tuorepastaa ja kallista oliivioljyä.

3. Letut:

Letutkin voivat mennä pieleen. Riittää, että vaihtaa "crackjauhot", eli valkoiset vehnäjauhot, täysjyväjauhoihin. Ne käyttäytyvätkin eri tavalla, esim. ne tykkäävät polttaa letut pannuun kiinni ja muuta sopimatonta. Tätä en ikinä antanut itselleni anteeksi. Jeesuskaan ei antanut.

4. Chili:

Älä kaiva nenää chilin käsittelyn jälkeen. Tai yleisesti: älä kaiva neniä.

5. Itsetehty sitruunajäätee:

Kylmää vettä, Earl Grayn sitruunanmakuista mustaa teetä, viisi teelusikallista sokeria. Never again.

---

Lopuksi, viimeistelen jakamalla erään ruuanlaiton kulmakivistäni: pahanmakuinen ruoka ei parane lisäämällä suolaa. Se vaan pahenee. Heitä safkat lasinkeräykseen ja aloita alusta.